#varjo #jung

Päiväni murmelina musikaalissa säämies Phil Connors herää, yhä uudelleen ja uudelleen, helmikuun toisen päivän aamuun Punxsutawneyn kylässä, jossa odotetaan merkkiä kevään heräämisestä. Jos päähenkilön kaima, talviuniltaan heräävä murmeli näkee oman varjonsa, talvi jatkuu. Uni ilmiönä vihjaa johonkin tiedostamattomaan ja herääminen puolestaan jonkin tiedostamiseen. Nämä aiheet taas johdattavat edelleen ihmisen psyykkisiin prosesseihin.

Itse näin murmelimusikaalissa päähenkilön ja hänen femiinin varjonsa sekä itse tarinalla kaksi varjoa. Uskon päivämäärän 2.2. viittaavan näihin kaikkiin. Murmelin varjot vievät viettien maailmaan. Elämänvietti ilmenee tarinassa seksuaalisen halun, rakkauden ja selviytymisen teemoina. Kuolemanvietti näyttäytyy itsetuhoisena käyttäytymisenä, kuolemana sekä teokseen oleellisesti liittyvänä pakkomielteisenä toisteisuutena. Mutta ennen viettien viettelystä, silmäys tarinan alkulähteelle - tai ainakin yhteen niistä.

Tarinan juuret ulottuvat Shakespearen MYRSKYyn. Siinä vallasta syösty, merelle ajelehtimaan lähetetty ja haaksirikkoutunut ruhtinas Prospero elää autiolla saarella muusta maailmasta eristyksissä. Prospero on saaren ja oman katkeruutensa vanki. Päiväni Murmelina musikaalissa televisiosta tuttu säämies Phil Connors puolestaan lähetetään siististä sisätyöstä, lämpimien studiolamppujen loisteesta juttukeikalle kaukaiseen Punxsutawneyn tuppukylään, jonne hän jää lumimyrskyn saartamaksi ikuisuudelta tuntuvaksi ajaksi. Myös Phil on katkera tullessaan lähetetyksi jonnekin Jumalan selän taakse.

Myrskyn saari ja Punxsutawney ovat maagisia paikkoja. Saarella asuu pikkukylällisen verran henkiä, joita johtaa ilman henki Ariel. Punxsutawney puolestaan jää taianomaiseen luuppiin, kun aika pysähtyy ja sama päivä alkaa toistumaan samanlaisena loputtomiin. Myrskyn koominen juopporetkue seikkailee myös musikaalissa melkoisessa tuiskeessa ja yltyy aivan yhtä vallattomiin kaikkivoipaisuus fantasioihin, kuin JEPPE NIILONPOIKA. Kaikkien näiden sankarien kannoillaan varjostaa uskollinen seuralainen - darra.

Prospero ja Phil kuluttavat aikaansa välillä mielensä myrkyissä möyrien, välillä kaiken läskiksi lyöden, sitten nöyrtyen ja lopulta itsensä kehittämiseen keskittyen. Ariel ja Rita ovat näiden miespäähenkilöiden femiinejä vastakappaleita. Ariel elää kiitollisuuden velkavankeudessa hänet puun ja kuoren välistä vapauttaneelle Prosperolle, ja Rita jakaa saman myrskyisän luupin Philin kanssa. Mutta vaikka miehet välillä niin kuvittelevat, kukaan ei ole kaikkivoipainen, ja jokainen tarvitsee apua. Ilman henki Ariel ja apulaistuottaja Rita ovat näiden hirmuhallitsijoiden avaimia pakoon, pois vankilasta, kohti vapautta. He auttavat draaman päähenkilöitä murtamaan mielensä kahleet ja saavuttavat samalla myös oman vapautensa. Prospero ja Phil käyvät läpi pitkällisen ja henkilökohtaisen prosessin ja heräävät kuin pahasta unesta - niin kuin murmeli helmikuun kolmannen päivän aamuun.

Good morning, this is your wakeup call!

#kuolemanvietti #toisteisuus #pakonomaisuus #itsetuhoisuus

Päiväni murmelina musikaalissa alkoholi, huumeet ja lääkkeet vilahtelevat riittävän taajaan ollakseen pelkkää sattumaa. Päihteet ja riippuvuudet ovatkin yksi teoksessa kupliva varjoteema, joka kytkeytyy itsetuhoisen ja pakonomaisena toistuvan käyttäytymisen kautta kuolemanviettiin. Philin jatkuva herääminen samaan tympeään aamuun alkoi nopeasti muistuttaa toinen toistaan seuraavia kankkusaamuja. Pian teema sai vahvistuksen kohtauksessa, jossa toivonsa menettänyt Phil dokailee pubissa parin paikallisen juopon kanssa vailla tulevaisuutta. Elämänsä näköalattomuuden keskellä Phil heittäytyy välinpitämättömäksi. Hän alkaa ryyppäämään ja rälläämään toden teolla. Viimeistään terapiakohtaus - jossa KINKY BOOTSista tuttu 12 askeleen ohjelma vilahtaa muiden hoitomuotojen joukossa - sinetöi riippuvuuden varjon.

Elämän oravanpyörässä vastuuttomuus on hetkellisesti vapauttavaa, ja sekoilu suo kaivatun unohduksen - jopa tyydytyksen. Päihteiden huumaava vaikutus on kuitenkin ohikiitävää, ja lasku lankeaa aina maksettavaksi. Riippuvainen ihminen tarvitsee jatkuvasti enemmän ja koko ajan kovempaa kamaa. Silti himoittu efekti karkaa lopulta saavuttamattomiin. Jäljelle jää vain päivästä päivään toistuva sama lohduton kaava ja herääminen jo tutuksi käyneeseen kohmeloon.

Kun Philin silmät viimein avautuvat elämän rajallisuudelle ja ihmisen kuolevaisuudelle ja kun hän ymmärtää, että vain hän itse voi kantaa vastuun elämästään, 12 askeleen ohjelma kutsuu. Phil päättää viettää jäljellä olevan elämänsä selvin päin - askel ja päivä kerrallaan. Raittius ei välttämättä tunnu hohdokkaalta, jos on tottunut siihen, että elämässä on “vauhtia”. Uuden elämäntavan oppiminen on yhtä työlästä, kuin pianonsoiton opetteleminen - jonka hän myös aloittaa. Uusien liikeratojen opettelemiseen tarvitaan valtavasti kärsivällisyyttä, tylsyyden sietämistä ja lukematon määrä toistoja. Lopulta Philistä tulee kuitenkin mestari - niin pianonsoitossa, kuin raittiudessakin.

#elämänvietti #seksuaalisuus #libido

Eräässä kohtauksessa, eräänä helmikuun toisista päivistä Phil todistaa apulaistuottaja Ritalle (jonka kanssa joutuu virkansa puolesta viettämään 2.2. päivää) tuntevansa tämän läpikotaisin, pienintä silmäkulman ryppyä myöten. Kohtaus sai minut näkemään Philin ja Ritan työtoveruuden pitkänä parisuhteena ja heidän yhteisen tarinansa metaforana pitkän avioliiton kylmenemiselle ja uudelleen lämpenemiselle.

Phil ja Rita ovat aiemmin työskennelleet yhdessä, mutta eivät juurikaan tunne toisiaan. Vaikka he ovat päällisin puolin luonteeltaan erilaisia, eivätkä tunnu ymmärtävän toisiaan, heidän pitäisi työskennellä yhdessä. Molemmat löytyvät myös usein baarista (mikä liittyy em. riippuvuuksien varjotarinaan) ja janoavat toisen ihmisen kosketusta - seksiä. Kaikki tämä on NIIN KUIN he olisivat toisistaan hieman vieraantunut aviopari, joka jakaa elämänsä samanlaisena toistuvat päivät toistensa kanssa - yhdessä, mutta erikseen. Heidän suhtautumisensa maailmaan eroaa toisistaan, mutta silti he elävät samaa absurdia todellisuutta.

Löytynyttä parisuhdetarinaa on mahdollista lukea myös puhtaasti seksuaalisuuden ja viettien näkökulmasta. Se on itse asiassa jopa relevanttia, sillä teksti tarjoaa lukutapaan varsin peittelemättömiä vinkkejä. Toinen tarinassa hehkuva varjoteema onkin siis seksuaalinen halu, joka liittyy elämänviettiin. Phil ja Rita ovat jumissa kevään heräämistä odottavassa pikkukylässä, jossa heidän tulisi tehdä töitä yhdessä. Analyysin tasolla pikkukylä voisi olla metafora kodille ja työnteko avioliitolle. Talvi on vertauskuva jäissä olevalle seksielämälle, myrsky keskinäiselle välirikolle ja kevään odotus toivolle suhteen seksuaalisuuden elpymiselle. Mitään ei tapahdu. Mikään ei etene. Philillä on paraatikunnossa oleva, mutta hyödytön erektio (musiikki Day One), sillä seksielämää ei ole. Niinpä Phil kohdistaa haluaan vieraisiin naisiin, ja Rita haaveilee kuumasta baarimikosta.

Erinäisten seikkailujen, kokeilujen ja yritysten löytää tyydytystä jälkeen Phil kiinnostuu vähitellen uudelleen vaimostaan. Hän yrittää sitkeästi tehdä vaikutusta, etsii tapoja lähestyä häntä ja ajoittain onnistuukin. Työ on kuitenkin vaivalloista, ja joka ikinen päivä on aloitettava alusta. Philin keinot ovat ulkokohtaisia ja laskelmoituja, eikä hän näin toimiessaan ole ns. oma itsensä. Yritykset jäävät esileikin asteelle, eikä Rita avaa syliään.

Phil väsyessä esittämään jotakin, mitä hän ei ole, Rita alkaa vähitellen sulaa. Seuraa pitkä ja sovinnollinen, mutta edelleen seksitön elämänvaihe. Puolisot keskittyvät ennen kaikkea mielekkääseen, itseä tyydyttävään elämään. Kun Phil hyväksyy itsensä ja elämänsä sellaisena, kuin se on ja löytää henkisen tasapainon, Rita lämpenee miehelleen lopullisesti. Hän hyväksyy kaunistelemattoman maiseman näköalapaikalta, jonka Phil hänelle avaa. Rita hyväksyy Philin sellaisena, kuin tämä on.

Aviopari päätyy onnellisena pyörimään samaan karuselliin, joka viettisilmälasien läpi näyttäytyy kauan odotettuna seksuaalisena täyttymyksenä. Phil ja Rita vapautuvat pitkään kestäneestä seksittömän elämän luupista ja heräävät viimein heitä odottavaan uuteen, helmikuun kolmannen päivän aamuun. Se, että kahdesta tulee kolme, saattaisi viitata myös perheenlisäykseen. Joka tapauksessa talvisessa myrskyssä kylmettyneen avioparin lämmittää rakkaus - ja seksi.